Dag 8 – Hippejä liikenteessä

Hippejä lähijunassa.
Miulla on värikkäin paita minkä kykenin löytämään. :D

Huumaavan ihana hiljaisuus. Tällaista kuulee muun muassa silloin, kun on ensin viettänyt kolmisen tuntia kahdeksankymmenen enemmän tai vähemmän humaltuvan vaihtarin kanssa samassa äänekkään musiikin täyttämässä tilassa, ja sen jälkeen neljä tuntia vielä isomman ja vielä humalaisemman opiskelijajoukon keskuudessa.

Nämä olivat ajatukseni myöhään eilen yöllä, kun viimein kömmimme Liisan kanssa kotiin UCC:n bileistä. Meidät vaihto-opiskelijat tunnisti yhteisestä hippiteemasta. Sitä otsapantojen määrää! Lisäksi paikalla oli ainakin merirosvoja ja kruunupäitä, kultaa ja pinkkiä sekä muutama vanki. Kuulin satunnaiselta kulkijalta, että puhallettavia kruunujakin on olemassa. Muita pukukoodeja tai erityisempiä havaintoja ei jostakin syystä ole jäänyt kunnolla mieleen.

Höyryhengitys toimii.

Se ei tosin johdu niinkään naista vahvempien juomien suuresta kulutuksesta, vaikka kyllä niitäkin upposi. Yleinen hälinä ympärillä ja mieletön meteli vain veivät osan miun kapasiteetista. Oli virkistävää huomata etten ollut ainoa, joka mieluummin tarkkaili tilannetta ja istuskeli hieman syrjemmällä toisten juhliessa railakkaammin.

Tapahtuma oli kampuksella, jossa ensin etkoiltiin vaihtareiden kesken omista juomista nauttien, pizzaa syöden ja jutellen. Miekin pääsin paikalle flunssasta huolimatta. Prioriteetit kuntoon: jätin aamun tunnit väliin jokseenkin hyvällä omallatunnolla voidakseni osallistua illan bileisiin. Ratkaisusta huolimatta olo oli kuumeinen vielä alkuillasta. Vaikka se siitä paranikin (tai osasin mitoittaa turruttavien aineiden määrän oikein), taidan nyt maksella eilisen seurauksia. Sanoisin, että kannatti silti!

Beer pong näytti hauskalta (vaikka siihenkään en itse osallistunut), drinkkilippuja oli yli oman tarpeen ja seuraakin löytyi mikäli sitä vain kaipasi. Drinkkiliput ostettiin etukäteen etkoilla. Miulle ei täysin avautunut niiden hinnoittelupolitiikka, joten kävi sitten klassiset: ”OK I’ll take ten tickets”. Tarkoitushan ei ollut ottaa koko liuskaa, vaan nauttia oluista ja muista juomista flunssan vuoksi epäsuomalaisen sivistyneesti. Hupsista.

"Nyt sellainen ilme, kuin näkisit sen unelmien
miehen lähestyvän usvaisen pellon poikki siuta
kohti." "Joo, niin kuin mr. Darcy Ylpeyden
ja Ennakkoluulon lopussa!"

”Täälläkin meno on aika huh. Oon aivan liian selvä tänne, mut ongelma on etten myöskään halua juoda enempää.”

”On tääkin ongelma, kerrankin on liikaa juomaa mitä en haluu juoda 😂”

Kaikkea sitä näkee kun vanhaksi elää! First world problems ja niin edelleen. Mutta bileet oli hauskat, drinkkilipuilla sai ostettua myös vettä ja löysimme tiemme kotiin yksinä kappaleina. Tänään on jostakin syystä ollut hieman hiljaisempi päivä. Toisaalta on mukavaa vain istua kaikessa rauhassa tunnelmavalaistuksessa palavan kynttilän – ja pöydän! Tosin onneksi se ei pala – ääressä, kun ulkona on pimeää ja Frithjof voi vapaasti katsella verhoamattomista ikkunoista sisälle. Nautiskelen juuri vadelmaisesta inkiväärioluesta, joka ei tosin ole olutta nähnytkään. Elämä on aika mukavaa.

Ei ole ihan joka vaihtarilla omaa kokkia mukana! Meillä on hyvin muotoutunut diili: Liisa tekee ruokaa ja mie tiskaan.

Huomioita:

Olutta?

• Tanskan kieli kuulostaa edelleen hassulta. Ihmettelen miksi kirjoitetussa kielessä vaivaudutaan edes käyttämään konsonantteja, kun ne kuitenkin niellään jonnekin syvälle ja poikittain.

• Törmättiin täällä paikalliseen ISN:n (International Student Network, jonka vapaaehtoiset UCC:lla kaitsevat meitä vaihtareita) jäseneen, joka on puoliksi suomalainen ja jolla on sukujuuria Lappeenrannassa. Pieni maailma.

• Yrittäessäni eilisissä bileissä selittää hänelle missä osassa Kööpenhaminan seutua asun, se kuulosti ilmeisesti joltain "whoresk...":lta. En ole varma pilailiko hän miun kustannuksella vai oliko lausumiseni vain noin huonoa. Veikkaan molempia. Jänismetsän sijaan asumme siis Hutsumetsässä.

• Monet vaihtarit ovat tulleet tänne niin, että omillaan asuminenkin on heille uusi kokemus. Nostan uskalluksesta kuvitteellista hattua!

4-6 siivua / paketti. Onneksi täällä kerätään muovit talteen.

• Junamatkan aikana täältä kampukselle ehtii ottamaan ainakin 18 yhteisselfietä.

• Kuten aiemmin tuli jo ilmi, leikkelepaketit ovat tosiaan pieniä.

• Täällä kierrätetään hyvin. Vuokravanhempien portinpielessä on jaetut jäteastiat niin sekajätteelle, muoviroskalle, biojätteelle, metallille, paperille kuin lasillekin. Suomen systeemi saa tähän verrattuna pisteet vain kartongin erillislajittelusta. Lisäksi roskapussit ovat jotakin ennennäkemätöntä, kts. video!

• Frithjofia ei ole vieläkään näkynyt. Tuleekohan sille kylmä tuolla ulkona?